Yt-neuvottelut alkoivat Pomarkussa tunnusteluilla
Jukka Vilponiemi
Pomarkun kunnan talouden näkymät heikkenivät täksi vuodeksi merkittävästi. Kuluvan vuoden talousarvio on 1,1 miljoonaa euroa alijäämäinen, ja saman linjan ennakoidaan jatkuvan pari seuraavaa vuotta.
Tänä vuonna kunta tavoittelee 122 000 euron säästöä henkilöstömenoihin, ja ensi vuonna säästötavoite on kaikista toimintamenoista 300 000 euroa.
Kunnan palveluksessa on noin 80 henkilöä, ja ainakin Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n pääluottamusmies Jaana Heininen suhtautuu melko levollisesti siihen, että irtisanomisia ja lomautuksia pyritään välttämään viimeiseen asti.
Heininen on myös vasemmistoliiton valtuutettu Pomarkussa ja valtuustoryhmänsä puheenjohtaja.
– Kunnan päättäjien keskuudessa on varsin yleinen käsitys, että irtisanomisia ja lomautuksia halutaan välttää. Tämä on tullut esille muun muassa valtuustoseminaarissa, Jaana Heininen sanoo.
Niistä on hänen mukaansa saatu Pomarkussa aiemmin huonoja kokemuksia. Etenkin lomautukset kuormittavat samaan aikaan työssä olevaa henkilöstöä.
– Lomautukset näkyisivät kuntalaisten palvelujen heikkenemisenä.
Niiden sijaan pitäisi Heinisen mielestä suosia säästökeinoina esimerkiksi eläkejärjestelyjä, töiden organisoimista tehokkaammin ja esimerkiksi lomautusten vapaaehtoisuutta.
Henkilöstö sai tiedon yt-menettelyn aloittamisesta viime viikolla. Jaana Heininen uskoo, ettei tilanne tullut ainakaan kaikille työntekijöille yllätyksenä. Kireä taloustilanne on ollut tiedossa.
– Mutta totta kai henkilöstön keskuudessa ollaan huolestuneita työpaikoista aina, kun puhutaan yt-neuvotteluista. Kuntien työntekijät ovat pienipalkkaista väkeä, ja kun vielä maan hallitus uhkaa palkansaajia monilla heikennyksillä, ollaan toimeentulosta huolissaan, Heininen sanoo.
Pomarkun kunnanjohtaja Mikko Airaksinen ei vielä ennakoi, millä keinoilla säästöjä pystytään löytämään.
– Kaikki mahdollisuudet ovat vielä avoinna unohtamatta myös henkilöstövähennyksiä. Henkilöstön ehdotuksia kuunnellaan avoimesti, hän sanoo.
Kunnan pyrkimyksenä on löytää pysyviä säästöjä, ja siksikin Airaksinen pitää lomautuksia huonoimpana vaihtoehtona. Lisäksi lomautuksista saatu hyöty on kokemusten perusteellä jäänyt kunnissa vähäiseksi.
Kunnanjohtaja pitää eläkeratkaisuja yhtenä säästökeinona muiden toimien ohella.
– Kunnan palveluksesta jää vuosittain muutama työntekijä eläkkeelle. Eläköitymisen yhteydessä voidaan pohtia, tarvitseeko tilalle palkata uusi työntekijä vai voidaanko tehtävä jättää täyttämättä.
Airaksisen mukaan on pohdittava myös joidenkin tehtävien ulkoistamista ja kuntien välisen yhteistyön lisäämistä.
– Sopeutustoimia tarvitaan joka tapauksessa. Verotulojen ja erityisesti valtionosuuksien vähenemä tekee tänäkin vuonna yli 600 000 euron loven kunnan tuloihin, eikä tilanteeseen ole näkyvissä nopeaa helpotusta, Mikko Airaksinen sanoo.