An­ni­na Lön­n­berg

Po­mark­ku

Ki­vi­sil­lan päi­vä­ko­din ovet avau­tu­vat en­si maa­nan­tai­na ta­lon pää­käyt­tä­jil­le eli po­mark­ku­lais­lap­sil­le. Syys­lo­ma­vii­kon ai­ka­na ta­lon ai­kui­set ovat val­mis­ta­neet ta­lon käyt­tö­kun­toon. Var­hais­kas­va­tuk­sen eri­tyi­so­pet­ta­ja ja päi­vä­ko­din va­ra­joh­ta­ja Hen­na Tam­mi ker­too, et­tä maa­nan­tain ai­ka­na on koot­tu huo­ne­ka­lu­ja sekä uu­sia le­lu­ja.

– Uu­teen päi­vä­ko­tiin on saa­pu­nut pal­jon uu­sia le­lu­ko­ko­nai­suuk­sia, joi­ta on han­kit­tu Ee­ro Mat­ts­so­nin ad­res­si­ra­has­toon ker­ty­neil­lä va­roil­la. Sen li­säk­si is­tu­tim­me kuu­sen päi­vä­ko­din pi­haan, jot­ta voim­me jat­kaa en­ti­sen kun­nan­joh­ta­jan Ee­ro Mat­ts­so­nin aloit­ta­maa pe­rin­net­tä, jos­sa päi­vä­ko­ti­lap­set sy­tyt­tä­vät jou­lu­va­lot. Jou­lu­va­lot syt­ty­vät meil­lä tääl­lä päi­vä­ko­dil­la ja li­säk­si kun­nan­vi­ras­ton edes­sä.

Uu­sien le­lu­jen li­säk­si van­has­ta päi­vä­ko­dis­ta on tuo­tu par­haim­mat ja käyt­tö­kel­poi­sim­mat le­lut uu­teen päi­vä­ko­tiin. Ne on kaik­ki pes­ty, puh­dis­tet­tu ja tar­kas­tet­tu.

Van­has­ta päi­vä­ko­dis­ta on tuo­tu myös huo­ne­ka­lu­ja, mut­ta ne io­ni­soi­daan, jot­ta ne ovat jäl­leen käyt­tö­kel­poi­sia uu­des­sa päi­vä­ko­dis­sa.

– Uu­siin, puh­tai­siin ti­loi­hin tuo­daan vain puh­dis­tet­tu­ja ta­va­ra­oi­ta.

Henna Tammi kertoo, että vanhasta päiväkodista tuodut huonekalut ionisoitiin, jotta ne voidaan ottaa käyttöön uusissa tiloissa.

Annina Lönnberg

Pit­kään Po­mar­kun päi­vä­ko­dis­sa työs­ken­nel­lyt las­ten­hoi­ta­ja Pia Jo­ki­nen ja var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­ja Min­na Ne­no­nen ovat iloi­sia pääs­tes­sään uu­siin ti­loi­hin.

– Tä­mä­hän on mel­kein jo luk­sus­ta. Pää­sem­me ti­loi­hin, jot­ka ovat alun pe­rin­kin suun­ni­tel­tu päi­vä­ko­din toi­min­to­ja var­ten. Uu­det ti­lat luo­vat tur­val­li­suut­ta ja toi­min­nal­li­suut­ta. Eri­tyi­ses­ti eteis­ti­lat, jos­sa on kui­vaus­kaa­pit ja tar­peek­si ti­laa hel­pot­ta­vat suu­res­ti työs­ken­te­ly­äm­me, Ne­no­nen ja Jo­ki­nen to­te­a­vat.

Minna Nenonen näyttää, kuinka hienot kuivauskaapit eteistiloissa on.

annina lönnberg

– Li­säk­si saam­me ope­tel­la uu­den­lai­sen kah­vi­kult­tuu­rin, sil­lä meil­lä työn­te­ki­jöil­lä on tääl­lä nyt oma tau­ko­huo­ne. Sen li­säk­si meil­lä on so­si­aa­li­ti­lat ja li­säk­si vie­lä työ­huo­ne, Ne­no­nen ja Jo­ki­nen iloit­se­vat.

Myös päi­vä­ko­din si­jain­ti on otol­li­nen.

– Ruo­ka tu­lee ja­ke­lu­keit­ti­ööm­me val­mii­na jo­kai­sel­le ryh­mäl­le omis­sa kär­ryis­sään. Lap­set ja ai­kui­set ruo­kai­le­vat omis­sa ryh­mis­sään. Kou­lun lä­hei­syys on etu myös sii­nä, et­tä pää­sem­me tar­vit­ta­es­sa vaik­ka­pa kou­lun lii­kun­ta­ti­loi­hin tai voim­me käy­dä luis­te­le­mas­sa kou­lun jääl­lä. Myös­kään Mo­na­ril­le ei ole pit­kä mat­ka, päi­vä­ko­din hen­ki­lö­kun­ta miet­tii.

Sanna Niittyniemi kertoo, että päiväkodin pihaan istutettiin Eeron kuusi, johon sytytetään jouluksi valot.

Annina Lönnberg

Po­mar­kun uu­den päi­vä­ko­din nimi on Ki­vi­sil­lan päi­vä­ko­ti, nimi va­lit­tiin kil­pai­lus­sa. Myös päi­vä­ko­ti­ryh­mien ni­mis­tä pi­det­tiin ää­nes­tys. Päi­vä­ko­ti­ryh­mät ovat ni­mel­tään Vauh­ti­vei­kot, Nop­sa­ja­lat, Tou­hu­tos­sut ja Vil­pel­tä­jät. Jo­kai­sen ryh­män oma osas­to päi­vä­ko­dis­sa on eri vä­ri­nen. En­si vii­kol­la Ki­vi­sil­lan päi­vä­ko­dis­sa aloit­taa 55 las­ta.

– Vaik­ka nyt lai­tam­me­kin kaik­ki hei­tä var­ten val­miik­si, käy­tän­tö lo­pul­ta näyt­tää, mi­ten huo­ne­ka­lut ja muut ta­va­rat si­joit­tu­vat huo­nei­siin.

Vipeltäjien ryhmän tila on väritetty vihreällä.

annina lönnberg

Maa­nan­tai­na, kun päi­vä­ko­ti on siir­ty­nyt uu­siin ti­loi­hin, päi­vä­ko­dis­sa on opas­tus­ta, jot­ta kaik­ki lap­set löy­tä­vät omaan ryh­mään­sä. Lap­set tuo­daan päi­vä­ko­tiin Lam­min­tien kaut­ta ja siel­tä van­hem­mat jat­ka­vat töi­hin­sä sa­maa reit­tiä pit­kin. Päi­vä­ko­din vie­rei­nen tie on tar­koi­tet­tu ai­no­as­taan huol­to­a­joon.

– Olem­me iloi­sia myös sii­tä, et­tä piha on ja­et­tu eri ikäi­sil­le leik­ki­jöil­le. Kyl­lä­hän Po­mar­kun var­hais­kas­va­tus ot­taa vih­doin­kin ison harp­pauk­sen täl­le vuo­si­tu­han­nel­le.