An­ni­na Ruo­kos­ki

PO­MARK­KU

Vii­me vii­kon kes­ki­viik­ko­na se sit­ten ta­pah­tui. Gril­lik­sen yrit­tä­jän Mir­va Mä­en­si­vun uh­kaus pois­taa koko gril­lin vie­res­sä vuo­des­ta 1995 si­jain­nut ka­tos koki päi­vän­va­lon.

– Vii­me vii­kol­la gril­lin pi­haan yöl­lä sy­ty­tet­ty nuo­tio oli vii­mei­nen pi­sa­ra. Se oli­si voi­nut le­vi­tä ja pa­him­mas­sa ta­pauk­ses­sa tu­ho­ta vaik­ka koko ra­ken­nuk­sen. Olen ka­tok­ses­sa oleil­leil­le nuo­ril­le sa­no­nut use­aan ot­tee­seen, et­tä jos ole­mi­nen ei siis­tiy­dy, ka­tos vie­dään pois. Nyt to­teu­tin asi­an, Mä­en­si­vu to­te­aa.

Po­mar­kun Gril­lik­sen pi­has­sa si­jan­nut ka­tos on ol­lut pai­koil­laan tiet­tä­väs­ti vuo­des­ta 1995 läh­tien. Koko sen ajan ka­tok­ses­sa on teh­ty il­ki­val­taa ja ros­kaa­mis­ta on ta­pah­tu­nut, mut­ta eri­tyi­ses­ti tä­män ke­sän ajan ti­lan­ne on ol­lut huo­les­tut­ta­va.

– Mut­ta tä­män vuo­den ke­sä­kau­si on ol­lut kai­kis­ta pa­hin. Gril­lin vie­res­sä si­jain­nees­sa ka­tok­ses­sa oli joka aa­mu sot­kuis­ta ja ros­kia oli yltým­pä­riin­sä. Rau­ni Mä­e­si­vu, joka ai­koi­naan 35 vuot­ta sit­ten on gril­lin pe­rus­ta­nut mi­nun kans­sa­ni vuon­na 1988, on sii­von­nut ai­na ka­tu­keit­ti­ön ym­pä­ris­tön aa­mu­seit­se­män ai­koi­hin ja te­kee sen edel­leen päi­vit­täin, ja kun minä tu­len töi­hin il­ta­päi­väl­lä, siel­lä oli jo mel­ko­moi­nen sii­vo ja ros­kia ylt´ym­pä­riin­sä ja sen saa sii­vo­ta uu­del­leen, Mir­va Mä­en­si­vu, joka on toi­mi­nut pai­kas­sa yrit­tä­jä­nä 21 vuot­ta, to­te­aa.

Ka­tos on teh­ty vuon­na 1995 ja sen suo­jas­sa on jo ai­na­kin kak­si su­ku­pol­vea viet­tä­nyt ai­kaan­sa.

– Ysä­rin nuo­ret ovat nyt kes­ki-ikäi­siä ja he ovat ai­koi­naan ka­tok­ses­sa oleil­leet, nyt on jo mo­nen jäl­ki­kas­vu viet­tä­nyt il­to­jaan sa­mas­sa pai­kas­sa.

Mir­va Mä­en­si­vu to­te­aa ros­kaa­mi­sen ole­van vain osan po­ru­kan toi­lai­lu­ja, joku nuo­ris­ta on jopa oma­toi­mi­ses­ti sii­voil­lut mui­den jäl­kiä.

– Ja eh­dot­to­mas­ti, Po­mar­kun nuo­ret ovat pää­a­si­as­sa erit­täin hy­vä­käy­tök­si­siä ja ter­veh­ti­vät ai­na mi­nu­a­kin. Suu­rin osa vie ros­kat­kin ros­kiin, mut­ta se osa joka ei sitä viit­si teh­dä, sai tä­män nyt ai­kaan. Tämä on ol­lut suo­sit­tu nuor­ten olei­lu­paik­ka pit­kään, ja oli­si jat­ku­nut­kin sel­lai­se­na, jos yh­tei­sis­tä pe­li­sään­nöis­tä oli­si pi­det­ty kiin­ni.

Gril­lik­sen ka­tos pu­ret­tiin osit­tain käsi- ja osit­tain ko­ne­voi­mal­la. Sen elin­kaa­ri jat­kuu edel­leen, nuo­ri­son si­jaan sen kat­to suo­jaa tä­män ke­sän jäl­keen polt­to­pui­ta.