Ruokahävikin tarkkailu osa koulun arkea
Noormarkun yhtenäiskoulussa lukuvuoden alussa ruokahävikin määrä yleensä kasvaa, mutta tasaantuu sitten pikku hiljaa.
Maarit Kautto
NOORMARKKU
Tällä viikolla vietetään hävikkiviikkoa, jonka tavoite on herättää keskustelua ruokahävikistä ja lisätä ruoan arvostusta. Kouluissa ruokahävikin seuranta ei rajoitu vain hävikkiviikkoon, vaan on nykyään osa jokapäiväistä arkea.
Jätelakikin edellyttää, että koulujen ja päiväkotien ruokahävikistä pidetään tarkkaa kirjanpitoa. Näin tehdään myös keskuskeittiönä toimivassa Noormarkun yhtenäiskoulun keittiössä, jossa valmistetaan päivässä noin 1200 ateriaa alueen päiväkoteihin ja kouluihin.
– Oppilaiden ruokailusta yli jäänyt lautasjäte punnitaan ja kirjataan ylös joka päivä, samoin henkilökunnalle myytävä ylijäämäruoka sekä mahdollisesti Porin Seudun Työttömät ry:lle lahjoitettava ylijäämäruoka. Ja jos vielä jää jotain biojätteeseen laitettavaa, sekin punnitaan. Ruokahävikistä pidetään siis erittäin tarkkaa kirjaa, Noormarkun yhtenäiskoulun ruokapalveluesimies Satu Nieminen kertoo.
Niemisen mukaan oppilaille puhutaan hävikkiruoasta ja muistutetaan, että otetaan lautaselle vain sen verran ruokaa, kuin jaksetaan syödä.
– Mieluummin otetaan ensin vain vähän ja jos ruoka maistuu, lisää voi aina hakea. Hävikkiviikolla porkkanana on, että jos koulun ruokahävikki alittaa tietyt raja-arvot, kaikki saavat sitten myöhemmin palkinnoksi jäätelöä.
Noormarkun yhtenäiskoulussa ruokahävikki on jonkin verran lisääntynyt.
– Nyt hävikki saattaa olla viisi kiloa päivässä, kun se ennen oli keskimäärin kolme kiloa päivässä. Syynä voi olla esimerkiksi se, että pienet oppilaat eivät lukukauden alussa vielä osaa arvioida paljonko vatsaan mahtuu ja ottavat lautaselle enemmän ruokaa kuin jaksavat syödä. Toinen syy saattaa olla, että pienet oppilaat eivät vielä tiedä, pitävätkö tarjolla olevasta ruokalajista vai eivät ja ottavat siksi reilun annoksen, jonka jättävät sitten syömättä, koska eivät tykkääkään, Satu Nieminen pohtii.
Noormarkun keskuskeittiön kokemusten mukaan tämän päivän inhokkiruoka tuntuu olevan esimerkiksi limekala, joka tehdään uunissa pakastekalasta ja jonka päällä on limekastike. Myöskään sianlihakastike ja kasviskiusaukset eivät maistu oppilaille. Ehdottomia suosikkiruokia ovat muun muassa broiler- ja jauhelihapyörykät, makkara- ja jauhelihakastikkeet, paneroidut kalaleikkeet eli entisajan kalapuikot, jauhelihamakaronilaatikko, lasagne, tonnikalapastavuoka sekä uunimakkara.
– Ja puuro on erittäin suosittu ruoka. On lapsia, jotka kiusauspäivänä ottavat teelusikallisen ruokaa ja puuropäivänä reilun kauhallisen. Tarjoamamme puuro valmistetaan rikotuista ohrasuurimoista ja kauraleseestä, jolloin se on ruokaisaa sekä sydänystävällistä, Satu Nieminen toteaa.
Ruokahävikki suurinta kotitalouksissa
Ruokahävikkiä eli syömäkelpoista ruokaa menee hukkaan kaikissa elintarvikeketjun vaiheissa. Ruokahävikkiä muodostuu niin ravitsemuspalveluissa, kaupoissa, teollisuudessa ja alkutuotannossa kuin kotitalouksissa. Koko ruokaketjun hävikin arvioidaan olevan noin 360 miljoonaa kiloa vuosittain.
Kotitalouksien osuus ruokaketjun ruokahävikistä on suurin, peräti yli kolmasosa. Kotitalouksissa muodostuu ruokahävikkiä yli 100 miljoonaa kiloa vuosittain.
Ruokahävikki jakautuu ruokaketjussa seuraavasti:
- kotitaloudet 107–137 miljoonaa kiloa eli 33 prosenttia
- elintarviketeollisuus 84 miljoonaa kiloa eli 23 prosenttia
- ravitsemispalvelut 61 miljoonaa kiloa eli 17 prosenttia
- kauppa 57 miljoonaa kiloa eli 16 prosenttia
- alkutuotanto 42 miljoonaa kiloa eli 11 prosenttia
Kotitalouksien arjen hävikki johtuu usein arjen tavoista ja tottumuksista, mutta niissä piilee myös ratkaisut sen vähentämiseen. Opettelemalla päiväysmerkintöjen erot ja ruokien oikeaoppiset säilytystavat sekä pitämällä tähderuokapäiviä pääsee jo pitkälle.
