Nyt niitä saa!
Pauliina Ruisniemi
LAVIA
Kesän taittuessa syksyyn alkaa metsissä olla yhä enemmän ravintorikasta ja maistuvaa satoa niille, jotka osaavat ja uskaltavat etsiä. Yksi heistä on Mirja Tervo, joka on sienestänyt lapsesta asti.
Äitini oli Karjalasta kotoisin. Hänen kanssaan kävin sienestämässä, ja isä opetti minut kalastamaan, Tervo kertoo.
Lapsuudessa Tervo noukki varsinkin korvasieniä, tatteja ja sekasieniä. Pikkuhiljaa koriin on alkanut kerääntyä muutakin. Nykyään varsinkin rouskut kuuluvat hänen suosikkeihinsa. Niissä pitää varoa kirkasmaitista lakritsirouskua.
Esimerkiksi limanuljaskan olen opetellut vasta aikuisena. Se on hyvä ruokasieni, mutta niin hankala putsattava, ettei niitä aina viitsi kerätä, Tervo kertoo.
Suppilovahveron hän oppi tunnistamaan, kun hänen äitinsä teki 70-vuotissyntymäpäivilleen sieniasetelman, jossa käytti niitä.
Sienen oppii tunnistamaan parhaiten, kun joku näyttää sen ihan kädestä, Tervo toteaa.
Hän on itse opetellut sieniä kirjasta ja internetiä selaamalla. Tervo oli myös jonkin aikaa Martoissa ja kävi siellä sienikurssin, mutta siellä ei tullut hänelle oikein mitään uutta.
Mirja Tervo on sienestänyt lapsesta saakka.
Nykyään Tervo tekee melko lyhyitä sienireissuja ja käy yhdellä paikalla kerrallaan, koska polvi on vaivannut. Tämäkin juttu tehtiin tällä kertaa puhelinhaastattelulla. Kun metsässä ei ahnehdi, on kotona säilöttävää ja putsattavaakin vähemmän.
Rouskut säilön mieluiten suolaamalla. Pakastimessa ne menevät jotenkin mauttomiksi. Kantarellit kuitenkin pakastuvat hyvin. Suppilovahveroita kuivaan uunissa 50 asteessa tai vain lattialämmityksen päällä kylpyhuoneessa, Tervo kertoo.
Keväällä kasvava korvasieni on raakana tappavan myrkyllinen, mutta oikein käsiteltynä erinomainen ruokasieni.
Kiehautan korvasienet ensin aika tiiviisti, jotta ne menevät vähän kasaan. Sitten keitän ne vielä kahdesti väljässä vedessä, Tervo neuvoo.
Kaikkien sienten satoisuus riippuu vuodesta ja paikasta. Tervo muistelee, että joskus Valtimossa korvasieniä tuli niin valtavasti, että niitä keiteltiin saunan padassa.
Tänä vuonna kantarelleja tuntuu olevan paljon. Se onkin helppo tunnistaa keltaisesta väristään ja alapuolen poimuistaan. Sen voi toki sekoittaa valevahveroon, mikä ei ole vaarallista, koska valevahverokin on syötävä, joskin vähäpätöinen ruokasieni.
Kantarelli eli keltavahvero on maukas ruokasieni ja helppo tunnistaa.
Pauliina Ruisniemi
On kuitenkin sieniä, jotka aloittelijan kannattaa jättää keräämättä, koska niillä on myrkyllisiä näköislajeja.
Valkokärpässieni kannattaa opetella tunnistamaan. Niitä kerätään joskus herkkusieninä, mutta ne erottaa siitä, että valkokärpässieni on täysin valkoinen ja herkkusienen alapuoli on ruskea. Aloittelijan kannattaakin jättää valkoiset sienet metsään. Koivunkantosieniä en kerää itsekään, etten vahingossa poimi myrkkynääpiköitä, Tervo kertoo.
Sienimetsään kannattaa varata mukaan kaksiosainen koppa tai ylimääräinen muovipussi, jotta voi heti erotella ryöpättävät sienet muista. Myös veitsi, jonka toisessa päässä on harja, on tärkeä varuste sienestäjälle.
Puhdistan ja halkaisen sienet jo metsässä enkä tuo matoisia sieniä tai roskaa kotiin. Kotona puhdistan sienet vielä tarkemmin ja huuhtelen ne. Varsinkin rouskuista kannattaa huuhtaista ylimääräinen maitiaisneste pois, Tervo vinkkaa.
Puukko, jonka toisessa päässä on harja, on erinomainen apuväline sienestäjälle.
Pauliina Ruisniemi
Sienipaikkoja on vuosien varrella kertynyt Tervolla lukuisia. Hän on muuttanut lapsuudessaan monta kertaa, koska hänen isänsä oli rautatiellä töissä ja toimipisteet vaihtelivat. Aikuisuudessaan hän asui 42 vuotta Tampereella ja muutti sieltä Laviaan. Kankaanpäässä hän on asunut nyt vuoden.
Eräs kaverini nauroi, että on ihan sama, missä tuo Mirja asuu, hän löytää aina sieni- ja marjapaikat, Tervo naurahtaa.
Suppilovahverohilloke
n. 6 dl suppilovahveroita
Liemi:
2 dl vettä
1 dl väkiviinaetikkaa
1 dl balsamiviinietikkaa
5 neilikkaa
4 maustepippuria
1 laakerinlehti
½ tl suolaa
2 dl hillosokeria
Puhdista sienet.
Mittaa kattilaan vesi, etikka, viinietikka ja mausteet hillosokeria lukuun ottamatta. Kiehauta liemi.
Lisää sienet. Anna kiehua hiljalleen 10 - 15 minuuttia.
Lisää hillosokeria koko ajan sekoittaen. Keitä vielä hiljalleen noin 10 minuuttia.
Purkita kuumana ja säilytä viileässä.
Sienikiusaus
1 kg perunasipulisekoitusta
n. 1 litra tuoreita suppilovahveroita tai pussillinen pakastettuja
1 pkt amerikanpekonia
4 dl kermaa
suolaa
pippuria
voita
Jos käytät tuoreita suppilovahveroita, pilko ne ja paista pannulla kokoon. Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Lado voidellun vuoan pohjalle puolet perunasipulisekoituksesta ja ripottele päälle suolaa. Lisää päälle pilkottu amerikanpekoni ja sienet. Lisää loput perunasipulisekoituksesta ja ripottele vielä suolaa. Vuole halutessasi päälle voinokareita. Paista uunissa noin tunti, kunnes perunat ovat pehmenneet.