Lavian Yks tämmönen viettää vapaa-aikaansa tallilla
Pauliina Ruisniemi
LAVIA
“Olkoon nyt yks tommonenkin”, sanoi Jumala kun lavialaisen loi, kuuluu vanha sanonta.
Tästä inspiroituneena Lavia-seura valitsee loppukesällä järjestettävässä suviehtoossa Laadukkaan lavialaisen, eli Yks tämmösen. Perinne alkoi vuonna 1988, ja 35. tämmönen valittiin lauantaina 22. heinäkuuta Tahostenniemessä.
Tänä vuonna tämmöseltä toiselle kiertävän kuparipannun sai rovasti Anna-Kaisa Hautala. Hän muutti Laviaan Perniöstä vuonna 2004, kun kuopus muutti opiskeluiden perässä pois kotoa. Hän oli saanut paikan Lavian kirkkoherrana, ja aviomies Lasse Hautala työskenteli samalla tittelillä Mouhijärven seurakunnassa.
– Etsimme sopivaa taloa jostain siltä väliltä, eli olisimme aivan hyvin voineet muuttaa myös Suodenniemelle. Täältä Lavian Mustajoen kylältä löytyi kuitenkin talo, johon molemmat tykästyimme, vaikka se oli ihan väärällä puolella, Hautala muistelee.
Pariskunta asettui moneen kertaa laajennettuun vanhaan hirsitaloon, jonka pihassa oli kivinavetta ja kourallinen muitakin rakennuksia. Seuraavan kesänä muuttamisen jälkeen he järjestivät pihapiirissään pihaseurat, joihin tuli seurakuntalaisia Laviasta, Mouhijärveltä ja Suodenniemeltä toista sataa. Pihaseurat ovat niin ikään perinne, joka on jatkunut lähes katkeamatta jo parikymmentä vuotta.
Hautala on kotoisin Rääkkylästä ja asunut elämänsä varrella muun muassa Joensuussa ja Helsingissä.
– Olen aina ollut vähän sellainen, että siellä ollaan, missä ollaan. Totta kai ystäviä on jäänyt esimerkiksi Salon seudulle, mutta nyt olen täällä.
Hautala ehti työskennellä Lavian kirkkoherrana 15 vuotta, siirtyi sitten Säkylä-Köyliön kirkkoherran sijaiseksi pariksi vuodeksi ja työskentelee tällä hetkellä Kankaanpään seurakunnassa kappalaisena vastuualueenaan Honkajoen kappeliseurakunta. Ison seurakunnan kaukaisemmille laidoille tulee matkaa 80 kilometriä.
– Emme kuitenkaan ole edes puhuneet muuttamisesta esimerkiksi Kankaanpäähän. Koti on nyt täällä.
Leijonanosan vapaa-ajastaan Hautala viettää hevostallilla Kivijärvenmaassa hoidellen hevostansa Herttaa ja muita tallin asukkaita. Lisäksi hän on mukana Lavian nuorisoseuran toiminnassa ja Riuttala-Mustajoen kyläyhdistyksen hengellisessä toiminnassa. Omalla kylällä siis.
Työnsä puolesta Hautala on paljon ihmisten kanssa tekemisissä ja pyrkiikin laskeutumaan alas kirkonmäeltä ja saarnastuolista.
– Ajattelen, että jumalanpalvelus, ehtoollinen ja pyhyys on kaiken juuri, mutta siitä lähdetään sitten arkeen ja ihmisten keskelle. Jos ihmiset haluavat seurakunnan mukaan johonkin, siihen sanotaan ei vain äärimmäisen pakottavassa tilanteessa. Seurakuntahan on ne ihmiset, jotka elävät siinä, eikä mikään hallintokoneisto, Hautala summaa.