Kuminaa kotimaasta
Maustekasvi kumina on viljelijälle mukava lisä
Pauliina Ruisniemi
LAVIA
Henri Ruisniemi ottaa sormet avuksi, kun kysyn, mitä kaikkea hänen pelloillaan kasvaa: kuminaa, härkäpapua, kauraa, ohraa, syysvehnää, syysruisvehnää, ruista ja heinää.
Ruisniemi asuu avovaimonsa Elina Penttisen ja neljän poikansa kanssa kotitilaansa, josta muutti pois ensimmäistä kertaa yläkouluikäisenä. Hän opiskeli konetekniikan insinööriksi ja palasi takaisin Nokkamaahan. Vuonna 2011 tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Nyt pelloilla häärää Henrin lisäksi hänen isänsä Juha Ruisniemi. Myös 12-vuotiaasta esikoispojasta Aleksista on jo iso apu. Muut pojat, yhdeksänvuotias Elias ja seitsemänvuotiaat kaksoset Julius ja Niklas, puuhailevat vielä enemmän kodin läheisyydessä.
Kuminaa Ruisniemi on viljellyt ensimmäisen kerran vuonna 2016.
Kumina on hyvä kasvi viljelykiertoon. Sitä pystyy viljelemään samoilla koneilla kuin viljaakin. Lisäksi se myös tekee sellaisen pitkän paalujuuren maahan, joten se muokkaa maata, viljelijä perustelee kuminan kannattavuutta.
Monivuotisella kuminalla on omanlaisensa kasvurytmi.
Keväällä se kylvetään ja samana vuonna puhdistusniitetään ja hoidetaan kasvinsuojelua. Seuraavan vuoden syksyllä sitten puidaan ensimmäinen sato. Kuminalla on yleensä kaksi satovuotta, ja jos ne onnistuvat hyvin, voi saada kolmannenkin. Riippuu vähän siitä, miten rikkaruohot valtaavat pellon, Ruisniemi kertoo.
Lähin kuminapelto löytyy ihan tontin reunalta. Siinä oli tänä vuonna kahden lajin kokeilu.
Kokeilin kylvää samaan aikaa härkäpapua ja kuminaa. Nyt syksyllä puitiin härkäpapu pois, ja kumina on kasvanut siellä alla. Tällä tavalla saatiin pellosta tänäkin vuonna satoa.
Suomessa viljellystä kuminasadosta menee valtaosa vientiin. Kaikesta maailmalla käytetystä kuminasta noin neljännes on suomalaista, kerrotaan transfarm.fi -sivustolla. Kuminaa käytetään Euroopassa erilaisiin ruokiin. Täällä pohjoisessa se on lähinnä ruisleipien mauste, mutta esimerkiksi Itävallassa sillä maustetaan naudanlihaa. Kerrotaan myös, että kuminan siemeniä pureskelemalla on peitetty alkoholin tuoksua hengityksessä. Toisaalta sillä myös maustetaan esimerkiksi akvavit-viinaa, kertoo Wikipedia.
Ruisniemien omassa keittiössä kuminaa ei juurikaan näy, koska viljelijä saa tuoksusta puintiaikana tarpeekseen.
– Varsinkin kuivurilla on aika pistävä haju, kun siemenet lämpiävät siellä kuivauskaapissa, Ruisniemi hymähtää.
Ruisniemi kylvi keväällä taas runsaasti kuminaa, joten hän saa nauttia aromeista myös ensi syksynä.