Cat on kaikenikäisten olohuone
Baarinpitäjä Helena Yrttiaho luonnehtii ravintolaansa rennoksi pubiksi, vaikka osa asiakkaista puhuukin reilusti klubista
Pauliina Ruisniemi
LAVIA
Helena Yrttiaho valmistelee tottuneesti pubiaan iltaa varten: napsauttelee valoja päälle, siirtelee edellisenä iltana pestyjä astioita paikoilleen ja leikkaa hedelmiä valmiiksi. Kokemusta hänelle on kertynyt ravintola-alalta useiden vuosien ajalta niin maalta kuin mereltäkin.
Laviaan elämä heitti Yrttiahon loppuvuonna 2015. Hän sopi keväällä silloisen ravintola Tähtitaivaan yrittäjän kanssa, että aloittaisi työt vappuna. Työvuorotkin oli jo sovittu, mutta sitten tuli tieto, että yritys ei jatkakaan toimintaansa. Yrttiaho alkoi haudutella baarin ostamista melko pian, mutta moottoripyöräonnettomuuden takia asia siirtyi. Syksyllä hän sitten ostaa pätkäytti baarin Laviasta.
Remonttia ei tarvinnut tehdä kovinkaan paljon: seinät maalattiin ja baaritiskiä tuunattiin. Joulukuussa 2016 avattiin ravintola Cat, josta saa olutta hanasta ja jossa soi koko ajan musiikki.
– Minua ja ystävääni kutsuttiin kissoiksi. Laitoin sitten nimen vähän kiusallani, Yrttiaho paljastaa.
Yrttiaho kuvailee ravintolaa rennoksi pubiksi, jossa voi pelailla ja seurustella.
Asiakkaita käy ihan teineistä eläkeläisiin asti. Alkuillasta voi käydä vanhempia lastensa kanssa juomassa kokista. Karaokeiltana vähän villiinnytään ja tanssitaan pöydillä, Yrttiaho kuvailee tunnelmaa.
Kesällä eniten väkeä on sateisina päivinä.
– Jos on lämmintä, ihmiset ovat järvellä ja mökeillään, mutta jos sataa, he tulevat tänne, Yrttiaho nauraa.
Juomapuolella onnistuu melkolailla kaikki. Vaikka olutta meneekin eniten, myös erilaisia sekoituksia menee.
– Olen saanut ihan sheikkaillakin, mansikkamargarita ja pina coladaa on mennyt, Yrttiaho kertoo.
Talvinen suosikki on Fireball-liköörillä terästetty glögi.
Yrttiaholla on silloin tällöin työntekijä, mutta pääsääntöisesti hän pitää huushollia pystyssä itsekseen. Synttäriviikonloppuna ja uutenavuonna hän suunnittelee järjestysmiehen hankkimista, jotta voisi olla auki pidempään.
Pelkkää ruusuilla tanssimista kyläbaarin pitäminen ei ole ollut. Viikkoa ennen ensimmäistä koronasulkua murtovarkaat putsasivat baarista muun muassa viinat, karaokelaitteet ja pelikoneen.
– Pelikone löytyi seuraavana päivänä Porista. Olin juuri tyhjentänyt sen, koska nekin olivat menossa kiinni.
Rahaa varkaat eivät mukaansa saaneet.
– Niitä säilytän tuolla, ja sinne ei mene kukaan, Yrttiaho osoittaa järeää holviaan, joka on peruja siitä, kun tiloissa toimi pankki.
Myös maailmantilanne näkyy Catissa.
– Ostovoima on vähentynyt. Kulut nousevat, eikä asiakkailla ole enää varaa käydä arkisin samalla tavalla kuin ennen, Yrttiaho harmittelee.
Hinnat nousevat myös baarinpitäjälle. Juomia ei osteta tukustakaan samalla hinnalla kuin ennen.
Vastoinkäymisistä huolimatta ihmiset saavat jatkamaan.
– Asiakkaathan ovat ihania. Täällä on tosi paljon sellaista porukkaa, jotka auttavat tarvittaessa ja toimivat vähän järkkäreinäkin, Yrttiaho kertoo ja esittelee baarin päädyssä roikkuvien nimikoitujen tuoppien rivistöä.
Tänä syksynä Yrttiaho on vähän hidastanut tempoa ja pitää baaria auki enää neljänä päivänä viikossa. Pitkät päivät alkoivat käydä jo terveyden päälle. Baari on myös myynnissä ja Yrttiaho etsii jatkajaa. Mitäs sitten, kun ostaja löytyy?
– Ensimmäiseksi minä pidän lomaai ja sitten mietitään. En minä kovinkaan paljoa ole vielä uskaltanut suunnitella, hän summaa.
Myyntipäätöksestä huolimatta Hellu palvelee tiskin takana entiseen malliin. Niitä villejä karaokeiltojakin on suunniteltu sekä tälle että seuraavalle kuulle.