Taimikon raivaus on ympäristöteko
Timo Savunen
UUTISLUOTSI
Moni metsänomistaja on nukkunut taas yönsä paremmin, kun veroilmoitukset on viime vuoden osalta tehty ja arvonlisäverot maksettu. Sen verran vilkkaasti on kuitenkin metsistä käyty julkista keskustelua, että moni on miettinyt uskaltaako huokaista helpotuksesta vai tuleeko huokauksestakin joku mittaamaan hiilidioksidipäästöt.
Mhy Satakunnan metsäasiantuntija Timo Väisänen on tunnetusti rauhallinen mies, ja niinpä hän rauhoittelee myös metsänomistajia. Totuus löytyy aina jostain ääripäiden väliltä.
– Julkisuudessa usein kärjistetään ja yksinkertaistetaan asioita riippuen siitä mikä ideologia on taustalla. Metsänhoidossa realismi on kuitenkin idealismia tärkeämpää. Kun metsänhoidon eri vaiheissa tehdään oikein kohdistettuja toimenpiteitä, niin niillä pystytään vaikuttamaan myönteisesti sekä ilmastonmuutokseen että luonnon monimuotoisuuteen, Väisänen muistuttaa.
Vanhoista metsistä ja niiden suojelusta puhutaan paljon, ja suojeluun on EU-tasolla myös sitouduttu. Tässä asiassa valtion metsillä on suurin vaikutus, koska ne ovat suuria ja yhtenäisiä. Yksityisten metsistä edellytyksiä jatkuvaan suojeluun löytyy mikäli metsänhoitotoimenpiteitä ei ole tehty kymmeniin vuosiin ja alue on vähintään neljän hehtaarin kokoinen. Erityisen olennaista on kaatunut, maassa oleva lahopuu. Sitä pitäisi löytyä noin 5–10 kuutiometriä per hehtaari. Muitakin suojelumahdollisuuksia löytyy.
– Metsälakihan suojelee jo erityisen tärkeitä elinympäristöjä jotka voivat olla varsin pienialaisiakin. Tällaisia ovat mm. lehdot, lähteet ja puronvarret, jyrkänteet, tervaleppäkorvet ja niin edelleen, Timo Väisänen luettelee.
– Halutessaan metsänomistaja voi määräaikaisesti suojella tällaisia kohteita hieman laajemmin jättämällä ne metsänhoitotöiden ulkopuolelle ja saada siitä hyvästä myös pienen korvauksen.
Mitä tulee paljon puhuttuihin hiilinieluihin, niin todellisuus voi olla tarua ihmeellisempää. Vanhat metsäthän eivät enää kasva, joten ne eivät sido hiiltä enempää, kuin niissä jo on. Metsät ovat siis hiilivarastoja, mutta jos ne alkavat lahota, ne alkavat vapauttaa hiiltä. Vanhaakin puustoa voidaan siis hyvillä mielin uudistaa. Mitä tulee taimikoihin, niin Timo Väisäsellä on jälleen hyviä uutisia.
– Jos taimikkoa hoidetaan hyvin niin sehän on oikea ympäristöteko! Kun taimikko perataan tai raivataan, niin se kasvaa entistä paremmin ja samalla myös edesauttaa hiilen sitomista. Hoidettu taimikko on kauttaaltaan parempi vaihtoehto kuin hoitamaton.
Puun kasvun ja ympäristön lisäksi raivaus hyödyttää myös taimikon omistajan kukkaroa.
Ukrainan sodan myötä puun, ja varsinkin energian tarve on kasvanut entisestään. Siitä syystä energiapuun hinta on noussut merkittävästi. Metsäasiantuntija kannustaakin kartoittamaan omien taimikoiden tilanteen juuri nyt.
– Energiapuulle löytyy helposti heti viidestä seitsemään ostajaa. Ja hintakin alkaa olla vähintään kuitupuun tasolla joka sekin on kysyttyä. Erityisesti koivu on nyt arvossaan.
Timo Väisänen muistuttaa, että metsät ovat jatkuvassa kasvun ja kierron tilassa, ja hän osuvasti vertaa sitä ihmiselämään.
– Ihmisen ja puuston ikä on jotakuinkin sama. Vaikka vanhemmassa päässä tulee poistumaa, niin aina tulee tilalle uutta ja nuorta. Metsänomistaja voi hakkuun äärellä ajatella ettei tähän enää ikinä tule kunnon metsää mutta kyllä siinä oikein menetelmin jo kymmenen vuoden päästä kasvaa komea taimikko.