Pörssisähkö tuli taloon
Talvella sähkösopimuksemme oli katkolla. Asiaa oli stressattu ja kuunneltu hurjia tarinoita ylisuurista sähkölaskuista. Ottaisimmeko kalliin määräaikaisen sopimuksen vai siirrymmekö pörssisähköön? Kilpailutuksen ja harkinnan jälkeen päädyimme pörssisähköön. Kauppareissulla olin potkaista isäntää, joka ehdotti pannukahvin ostamista. Heittipä huonon vitsin.
Yhdessä yössä pörssisähkö saapui taloon muuttaen totutut tavat ja toimet uusiksi. Hinnanseurantasovellukset ladattiin puhelimiin ja aloimme seuraamaan ovatko palkit sinisellä vai punaisella. Palkit alkoivat pyörittämään elämäämme, tai siltä se aluksi tuntui. Piti suunnitella mihin ajoittaa pyykinpesut ja koska tiskikone laitetaan päälle. Jos palkit olivat suotuisimpia yöaikaan, herätyskello soimaan ja koneet käyntiin.
Sähkölämmitys vähennettiin minimiin, puulämmitteiset hellat ja uunit maksimikäyttöön. Ruuanlaitto ja kiireettömimpien aamujen kahvinkeitto siirtyi puuhellalle, pannukahvi ei siis ollut huono vitsi. Kaikki vei myös enemmän aikaa. Viiden hengen perheessä, joista kolme teini-ikäistä, suihkukulttuuri koki täydellisen muutoksen. Pitkien spa-suihkuhetkien sijaan opeteltiin tehokkaat ja energiaystävälliset pesutoimenpiteet, lämminvesivaraajaa ei enää napsauteltu manuaalisesti päälle ennen aikojaan. Isäntä tilasi sähkömiehen asentamaan kodinhoitohuoneen seinään jonkinlaisen valon, liittyen kosteiden tilojen lattialämmitykseen. Enempää en jaksanut enää sisäistää, kuin että nettiä tarvitsee toimiakseen ja väri vaihtuu pinkistä siniseen. Sauna ei lämmennyt kuin sinisten palkkien vallitessa, eli hyvin harvakseltaan.
Siinä talven pimeinä ja punapalkkisina iltoina, kynttilänvalossa istuskellessa ja puita leivinuuniin lisäillessä, tuli fiilis elämän harppaamisesta menneille ajoille. Selviäisikö tästä ikinä järjissään?
Viikot kuluivat ja lapsille valojen sammuttelusta huomauttelun lomassa alkoi uudet toimintatavat tuntua koko ajan enemmän asiaan kuuluvilta. Miten alkuun niin epänormaalista voikin tulla niin normaalia? Kun saimme ensimmäisen tuloksen että sähkönkulutuksemme oli laskenut lähes puolella, ymmärsi miten pärjää paljon vähemmällä, kun vain opettelee uusia toimintatapoja. Opimme lyhyessä ajassa vähentämään sähkön kulutusta, ajoittamaan sitä oikein ja olimme oppineet myös iloitsemaan enemmän itsestäänselvistä asioista, kuten saunassa käymisestä. Aloin pohtimaan sähkönkulutusta laajemmin kuin pelkästään sähkölaskujen kannalta, miten loppujen lopuksi pienillä muutoksilla pystyi vaikuttamaan.
Kevään myötä ilmat ovat lämmenneet ja valo lisääntynyt. Palkit ovat sinisellä yhä useammin. Aika ja sovelluksen palkit näyttävät, mihin ja miten tässä mennään päivä kerrallaan eteenpäin. Mutta tähän mennessä opittu on, miten ihminen sopeutuu yllättävän nopeasti, kunhan antaa muutokselle mahdollisuuden.
Miia Vikman