Lisa Lehtimäki tarttui orastavaan tilaisuuteen ja toteuttaa haavettaan Willapallon tilalla.

Lisa Lehtimäki tarttui orastavaan tilaisuuteen ja toteuttaa haavettaan Willapallon tilalla.

Timo Savunen

Willapallon tilalla ihmiset hoitavat eläimiä ja eläimet ihmisiä

Pie­ni lu­men vuo­raa­ma met­sä­tie päät­tyy lo­pul­ta me­ren ää­rel­le, ja jat­kuu jää­lyh­ty­jen va­lai­se­ma­na pi­ha­tie­nä koh­ti tal­lia. Tal­lin edus­tal­la vas­taan as­te­lee Wil­la­pal­lon ti­lan omis­ta­ja Lisa Leh­ti­mä­ki, ja hä­nen edel­lään juok­su­jal­kaa aust­ra­li­an kar­ja­koi­ra Le­xie. Mo­lem­mat toi­vot­te­le­vat läm­pi­mäs­ti ter­ve­tul­leik­si, ja kun kau­niis­ti va­lais­tuun tal­liin as­te­lee, niin tun­nel­ma to­del­la­kin on läm­min­hen­ki­nen, ja myös jou­lui­nen. Sitä ko­ros­ta­vat uu­den­kar­he­as­sa ai­tauk­ses­sa, hei­nien se­as­sa te­pas­te­le­vat lam­paat. Tu­lee hyvä mie­li, mut­ta juu­ri se on lam­pai­den ja koko Wil­la­pal­lon ti­lan toi­min­nan tar­koi­tus­kin.

Haluatko lukea koko artikkelin?